Valtakunnanpolitiikka

Petteri Orpo: peruspalveluidemme rahoittamisen velaksi pitää loppua.

”Hyvä mittari velkakestävyyteen on julkisen velan suhde talouden kokoon”, sanoi pääministeri Petteri Orpo puheenvuorossaan Keskuskauppakamarin veropäivässä Helsingissä 28.9.2023.

”Velkasuhteemme on nyt 2000-luvun korkeimmalla tasolla, noin 72 prosentissa. Suunta on ylöspäin – velka on kohoamassa 82 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2028, mikä tekisi Suomesta ylivoimaisesti velkaisimmin pohjoismaan”.

”Samanaikaisesti niin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa kuin Saksassakin velkasuhde on suuntaamassa alaspäin. Huolestuttavin näistä on Saksa, jonka velkasuhde on laskemassa 68 %:sta 60 %:iin”. Saksa määrittää euroalueen riskittömän koron tason. Suomen riskit kasvavat”, korosti Orpo.

Orpon johtama Suomen hallitus pyrkiikin hillitsemään velkaantumista. Sen ensimmmäinen budjetti on kuitenkin 11,5 miljardia euroa alijäämäinen. Suurimmat syyt alijäämään ovat korkomenojen raju nousu, sote-menojen kasvu ja huono suhdannekehitys.

”Matalien korkojen aika olisi ollut erinomainen hetki toteuttaa vaadittavat reformit. Tätä ei kuitenkaan tehty. Nyt rahoitamme peruspalveluitamme pysyvästi velaksi. Jokainen ymmärtää, että näin ei voi jatkua”.

”Lyhyellä aikavälillä tähän tarvitaan suoria säästöjä, pitkällä aikavälillä välttämätöntä on kasvu. Talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen onkin tärkein keino julkisen talouden vakauttamiseksi. Tämä on myös syy, miksi teemme historiallisen suuret panostukset T&K määrärahoihin”.

”Suomella on käsillä myös historiallinen tilaisuus hyötyä globaalista puhtaan siirtymän investointiaallosta. Arvioiden mukaan Suomeen on suunnitteilla tällä hetkellä lähes 150 miljardin euron investoinnit. Tämä tarjoaa teollisuuden uudistumiselle suurimmat muutosvoimat vuosikymmeniin”.

Hallitus on toteuttamassa myös isoja, tuottavuutta ja talouskasvua vauhdittavia reformeja työmarkkinauudistuksilla. ”Keskeisimmissä verrokkimaissamme vastaavat uudistukset on viety läpi jo vuosikymmeniä sitten. Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan taloudet ovatkin sitten kasvaneet esimerkiksi finanssikriisin jälkeen merkittävästi samalla, kun Suomen kasvu on polkenut paikoillaan”, kuvasi Orpo.